Arvonta on suoritettu!

Voittajiksi selviytyivät:

Helmi

EssiK

Virpi

Onnea voittajille! Lunastaaksenne palkinnot ottakaa yhteys sähköpostiini lauralaivamaa(at)gmail.com.

Luonnoksia

Edellisessä blogitekstissäni kerroin malliston lähtökohdista. Tässä tekstissä jatkan oman prosessini kuvaamista kertomalla kuosien suunnittelusta tarkemmin. Luonnostelu eteni edellisessä tekstissä esiteltyjen lähtökohtien pohjalta, perinteisen tuotesuunnitteluprosessin mallin mukaisesti vaiheittain, kohti valmiita kuoseja. Tuotin aluksi suuren määrän ideoita, joista Lapuan Kankurit valitsivat jatkokehittelyyn päässeet vaihtoehdot.

Luonnosteluvaiheita oli kaikkiaan kolme. Ensimmäisellä luonnostelukierroksella pyrin systemaattisesti käymään läpi aineistosta ja omista lähtökohdistani nousevia aiheita. Tuotin määrällisesti paljon luonnoksia, jotka eivät vielä olleet kovin pitkälle vietyjä. Toisella luonnostelukierroksella jatkoin kuosien piirtämistä Lapuan Kankureilta saamani palautteen pohjalta: rajasin pois joitain luonnostelun suuntia, jotka eivät asiakasta miellyttäneet, mutta samalla laajensin omaa perspektiiviäni asiaan heidän toivomustensa mukaisesti.

Kolmannessa luonnosteluvaiheessa kuosit alkoivat olla jo valikoituneet, esittelin enää ratkaisuvaihtoehtoja niiden toteuttamiseksi. Työskentelytapani on sellainen, että piirrän mahdollisimman pitkään käsin ja piirrän myös hyvin paljon mustavalkoisia luonnoksia (esimerkkinä kaikki tässä tekstissä näkyvät kuvat). Kolmannen luonnosteluvaiheen jälkeen vein kuosiluonnokset tietokoneelle, ja tein kuoseista edelleen useampia vaihtoehtoja. Tässä vaiheessa otin myös värit konkreettisesti mukaan luonnosteluun, toki olin pohtinut kuosien mahdollisia värejä koko prosessin ajan.

Suunnittelemistani kuoseista Lapuan Kankurit valitsi kuusi kuosia. Näistä kolme kuosia (jotka sisällytän pro gradu –tutkielmani taiteelliseen osioon) esittelen teille tarkemmin täällä blogissa. Loput kolme, pro gradu –tutkielman ulkopuolelle jäävät kuosit tulevat varmasti vilahtamaan myös täällä, sillä niiden perusta on samoissa lähtökohdissa kuin ensiksi mainittujen kuosien. Kuosien lisäksi olen luonnostellut (niin ikään samoista lähtökohdista) myös tuoteideoita, jotka tulevat näkymään Lapuan Kankureiden mallistossa.

Blogin tarina ei siis vielä ole päätöksessään, mutta nyt on tullut aika järjestää arvonta teidän projektin mukana kulkijoiden kesken. Sitä ennen pyydän vielä niitäkin lukijoita, jotka eivät vielä ole jättäneet itsestään jälkeä näille sivuille, tekemään sen. Kiitokset tähän astisesta kaikille mukana olleille!

Arvonnan palkintoina ovat kolme kappaletta 100€:n arvoista lahjakorttia Lapuan Kankureiden verkkokauppaan. Tuolla summalla juuri sinä voit siis päästä ostamaan esimerkiksi jonkun minun kuoseistani.  Arvonta suoritetaan iltamyöhään huomenna, torstaina 13.6.2013.

Lähtökohtiani kuosimalliston suunnitteluun

Pohtiessani tekstiilin yhteyttä arktisen muotoilun käsitteeseen, mieleeni nousivat itsestään selvästi saamen käsityöt eli duodji. Duodjille tyypillinen muotokieli ja materiaalien käyttö sisältävät, osittain varmasti kontekstistaan johtuen, hyvin selkeästi pohjoisuuteen ja arktisuuteen liitettäviä visuaalisia tunnuspiirteitä. Tekstiilien ollessa kyseessä on mainittava erityisesti töissä käytetyt kuvio- ja värimaailmat. Luonnostelun suuntaviivoja hahmotellessani rajasin kuitenkin saamen käsityöhön ja saamelaiseen kulttuuriin perinteisesti liitetyt kuviot ja värit pois. Tämän perustelin jo aikaisempien blogitekstieni kommenteissa: koska en itse kuulu ko. kulttuuriin, tuntui vieraalta lähteä suunnittelemaan kuosimallistoa lähtökohdista, jotka eivät aidosti ole omiani. Tähän ratkaisuun päädyin siitäkin huolimatta että juuri nämä mainitut piirteet ovat matkailussa olleet vuosikymmenien ajan hyvin suuressa määrin hyödynnettyjä elementtejä.

Toinen yhtä vahvasti omasta mielestäni arktiseen muotoiluun liittyvä piirre on luonto. Sain luonnostelun alkuvaiheessa käyttööni muutamia WDC2012 Helsinki-Rovaniemi -hankkeen järjestämiä kyselyitä vastauksineen (Tutustu hankkeeseen tarkemmin täällä: www.wdc2012helsinki-rovaniemi.blogspot.com). Kyselyt oli toteutettu hankkeen aikana Rovaniemellä, Reykjavikissä ja Berliinissä. Kyselyissä selvitettiin sitä, miten ihmiset mielsivät arktisen muotoilun. Niistä saadut tulokset vastasivat pitkälti omia ennakko-oletuksiani. Arktisuuteen ja pohjoisuuteen nähtiin liittyvän vahvasti esimerkiksi sellaiset käsitteet kuin materiaalisuus, pohjoisen värit, talvi, kylmyys, luonnollisuus ja ekologisuus. Eräs vastaajista oli tiivistänyt arktisen muotoilun seuraavasti: ”Arktinen muotoilu huomioi ympäristönsä, valöörit ja pinnanmuodot ja on myös ekologisesti kestävää tuotesuunnittelua. Niin muodot kuin väritkin saavat inspiraationsa pohjoisen ainutlaatuisesta luonnosta ja ilmastosta. ”When culture meets nature”

Vedettyäni nämä päälinjat koin tarvitsevani lisäinspiraatiota luonnosteluun. Kävin läpi vielä kertaalleen aiemmissa teksteissä mainitsemiani haastattelun tuloksia, joista nousi myös voimakkaasti esille pohjoinen, arktinen luonto. Suomen Lapille tärkeän matkailuelinkeinon kannalta erityisesti talvinen luonto nähtiin erityisenä kiinnostuksen kohteena. Kuvailevia sanoja olivat muun muassa revontulet, kylmä, pimeä, valkoinen, kimal­televa hanki, sininen hetki, vaaleanpunainen pakkastaivas, joesta nouseva pakkashöyry...Luonnostelun pohjaksi tutustuin lisäksi myös Lapin kahdeksaan vuodenaikaan. (Lue lisää niistä esimerkiksi täältä http://www.rovaniemi.fi/suomeksi/Palveluhakemisto/8-vuodenaikaa)

Kahdeksan vuodenajan ajatuksen pohjalta tein paitsi kuosien, myös värityksien miettimistä varten kaksi tunnelmataulua, jotka esittelen tässä. Keskityin tunnelmatauluissa talveen ja sen matkailijan silmissä varmasti eksoottisilta vaikuttaviin valomäärän vaihteluihin. Ensimmäiseen tunnelmatauluun kokosin valkoista lunta ja syvää sinistä, kaamoksen ja alkutalven värejä. Kaikkia kuvia yhdistää pysähtynyt, sisäänpäinkääntynyt tunnelma. Arktisen suden tuijotuksessakin on jotain odottavaa. Lähelle kaivataan jotain pehmeää, kietoudutaan lämmittävään villaan. Lumessa näkyvät vain yhdet yksinäiset jäljet. Tunnelmataulun alla on esitettynä myös tästä tunnelmasta poimittu värimaailma: turkoosia, petroolinsinistä, tummansinistä, vaaleansinistä ja tummaa ja vaaleaa harmaata.

Toisessa tunnelmataulussa lähestytään jo kevättä. Värit ovat käyneet vaaleammiksi, lumi on häikäisevän valkoista ja sulava jää värjäytyy auringonvalossa vaaleanpunaiseksi. Pohjoisen ihmisen (ja kuvassa virnistävän naalinkin) suupielet alkavat kääntyä ylöspäin. Pakkanen paukkuu enää öisin, päivisin lumella näkyy yhä enemmän jälkiä. Villa lämmittää yhä, mutta kevääseen kaivataan jotain keveämpää. Rouhea pellavalanka soljuu sormien välissä. Alla esitettynä tästä tunnelmasta poimittu värimaailma: vedenvihreään taittuvaa turkoosia, petroolinsinista, tummansinistä, harmaata, vanhaa roosaa ja kalpeaa vaaleanpunaista. (Kuvat tunnelmatauluihin olen kerännyt Pinterestistä.)

Miltä kuulostaa? Pystytkö hyppäämään mukaan tähän tarinaan? Oletko toista mieltä? Pysy mukana, seuraavaksi esittelen luonnoksiani!

Näkökulmia arktiseen muotoiluun / jatkuu...

Arktisen alueen rajat voidaan määritellä usein eri tavoin: esimerkiksi lämpötilan, metsänrajan, ikiroudan, merijään, napapiirin ja erilaisten poliittisten sopimusten mukaan. Mikäli määritellään lämpötilan mukaan, arktisia ovat alueet joiden keskilämpötila kesäkuussa ei ylitä +10oC. Metsänraja seuraa ilmastovyöhykettä, missä kohtaavat kylmät arktiset ilmamassat ja lämpimät eteläiset ilmamassat. Metsänrajan mukaan määriteltynä arktinen alue alkaa metsän ja pohjoisen puuttoman tundran väliseltä vaihettumisvyöhykkeeltä. Arktisen alueen rajana voidaan pitää myös jatkuvan ikiroudan rajaa. Merialuilla meren talvisen jääpeitteen kesto määrittää arktisen alueen rajaa. Poliittiset rajaukset vaihtelevat rajaajan ja tarkoituksen mukaan. CAFF:in eli Arktisen kasvillisuuden ja eläimistön suojeluhjelman rajaus on eräs tyypillisimmin käytetyistä. Suomen tapauksessa (esimerkiksi kansainvälisessä yhteistyössä) arktinen alue rajataan napapiirin pohjoispuoliseksi osaksi Lapin lääniä, vaikka luonnontieteellisesti tämä alue on  niin kutsuttua subarktista aluetta. (Lähde: täällä)

Kuva täältä.

Arktisella alueella on monia määritelmiä, samoin on muotoilun käsitteen laita. Arktinen muotoilu ei siis ole itsestään selvä käsite. Edellisessä postauksessa lyhyesti esittelemäni teos ”Arctic Design. Opening the Discussion.” avaa käsitteen määrittelyyn liittyvää keskustelua. Mikäli haluat perehtyä teokseen tarkemmin, löytyy se täältä.

Edellä mainittuun teokseen perehdyttyäni jäin pohtimaan arktisen designin määritelmää, tai pikemminkin monia mahdollisuuksia sen määrittämiselle. Haastattelin muutamia aiheen parissa toimivia henkilöitä, mutta myös henkilöitä, joiden työt itse mielsin jollain tavalla ”arktisiksi tai pohjoisiksi”. Nämä keskustelut olivat omiaan avartamaan ajatuksiani aiheen suhteen. Pohdin totta kai arktista muotoilua oman muotoilutehtäväni kautta, ja tästä näkökulmasta mielenkiintoisia näkökulmia arktisen muotoilun määrittelemiseksi löytyi useita. Arktinen muotoilu voi olla muotoilua arktista varten, sisältäen ajatuksen arvolatauksesta: muotoiluprosessi on vastuullinen, ja prosessin lopputulema (tuote, palvelu…) on jollain lailla aluetta hyödyttävä.

Lapuan Kankureiden lähteminen projektini asiakasyritykseksi nojaa osaltaan näihin samoihin perusteluihin. Yritys kokee koko Suomen edustavan maailmanlaajuisesti ja vientimarkkinoilla arktisuutta, lisäksi suomalaiselta valmistajalta usein toivotaan arktista designia esiin tuovaa mallistoa. Lapuan Kankurit pystyy monipuolisen jacquard- ja kutomisosaamisensa kautta olemaan kulttuuritoimija, joka voi tuottaa arktiselle alueelle ominaisia tekstiilituotteita pieninäkin sarjoina. Yritys haluaa osaltaan tarjota pohjoisen matkamuistomyymälöihin vastuullisesti tuotettuja kotimaisia tekstiilejä.

Arktinen muotoilu voi olla myös arktisella alueella tapahtuvaa muotoilua. Tähänkin määritteeseen projektini sopii, koska suunnittelutyö tapahtuu täällä Napapiirin tuntumassa. Kolmas määrite, joka haastatteluissa nousi esille oli se, että muotoiluprosessin lopputulemana voi olla arktinen tuote, riippumatta siitä, missä se on tehty, tai kuka sen suunnittelija on. Haastateltavani korostivat myös sitä, ettei arktinen muotoilu saa olla liian sitova määrite, esimerkiksi muotoilijapersoonaa saattaa rajoittaa määrittely ”pohjoisen muotoilija” tai ”arktinen muotoilija”.

Viimeksi mainittuun liittyy keskustelu pohjoisesta taiteesta. Lapin yliopiston yhteisölehti Kide käy läpi arktisen muotoilun tematiikan kannalta tutun kuuloisia teemoja tämän vuoden ensimmäisessä numerossaan. ”Työväline, voimavara vai hirttosilmukka” –otsikon alla rovaniemeläinen kuvataiteilija Kalle Lampela ja pohjoisen taidehistorian professori Tuija Hautala-Hirvioja pohtivat pohjoista taidetta ja sen määritettä. Tuija Hautala-Hirviojan mukaan pohjoinen taidehistoria laajasti ymmärrettynä pitää sisällään Pohjois-Suomen kuvataiteen, muotoilun ja arkkitehtuurin, sekä pohjoisessa tehdyn, pohjoista kommentoivan ja pohjoisesta kotoisin olevien tekijöiden taiteellisen toiminnan. Näin ollen pohjoiseksi taiteeksi (ja muotoiluksi) voidaan mieltää niin pohjoisessa tehty kuin pohjoista kommentoiva taide (muotoilu). Teoksen tai muotoilutuotteen aihe voi olla universaali, mutta sen tekopaikka, värimaailma tai jokin yksityiskohta liittää sen pohjoiseen kontekstiin. (Lapin yliopiston yhteisölehti Kide 1/2013)

Kiinnostavia linkkejä liittyen arktiseen alueeseen, arktiseen alueeseen liittyvään tutkimukseen ja arktiseen muotoiluun:

http://www.arcticcentre.org/InEnglish/SCIENCE_COMMUNICATIONS/Arctic_region/Links.iw3

http://www.rovaniemenkehitys.fi/Suomeksi/Hankepalvelut/Paattyneet-hankkeet/Arktinen-muotoilu---Arctic-Design

http://www.uarctic.org/Frontpage.aspx?m=3

Mitä sinun mielestäsi arktinen muotoilu voi olla? Onko se näitä listaamiani asioita, vai vielä jotain muuta?

Näkökulmia arktiseen muotoiluun

Oma kiinnostukseni arktiseen muotoiluun on syntynyt vuosien varrella. Olen ollut mukana useammassakin opintoprojektissa sisustus- ja tekstiilimuotoilun opintojen aikana, joissa suunnittelutehtävä on jollain tavalla liittynyt pohjoiseen ja arktiseen. Huolimatta lukuisista perehtymisistä tähän aihepiiriin, tuntuu se yhä haastavalta ja mielenkiintoiselta.

Mielenkiintoani tutkimukseni aiheen linkittämiseen arktiseen muotoiluun lisäsi syksyllä 2012 ilmestynyt, Päivi Tahkokallion toimittama teos "Arctic Design. Opening the Discussion". Kyseinen teos on ensimmäinen kansainvälinen keskustelun avaus arktisen muotoilun käsitteestä. Se syntyi Lapin yliopiston ja Rovaniemen Kehitys Oy:n yhteisen Arktinen muotoilu - Arctic Design -hanketta. Teoksen esipuheessa Tahkokallio perustelee julkaisun ajankohtaisuutta sillä, että viime aikoina kiinnostus arktista aluetta kohtaan on voimakkaasti kasvanut, ja käynnissä on keskustelua niin taloudellisista, poliittisista kuin kulttuurisistakin kysymyksistä. Teos nostaa keskusteluun muotoilun näkökulman; sen miten muotoilun avulla voidaan tukea arktisen alueen kehittämistä. Arktista muotoilua lähestytään käsitteen määrittelyn, palvelumuotoilun, yhteisöllisyyden sekä alkuperäiskansojen näkökulmista. (Lapin yliopiston tiedotus, 2012)

Teoksessa viitataan useiden artikkelikirjoittajien toimesta myös arktisen designin brändin arvoon tulevaisuudessa. Arktinen muotoilu tulee kirjoittajien mielestä olemaan yhä tärkeämmässä roolissa paitsi Rovaniemen myös muiden pohjoisten alueiden yritysten imagon ja brändin kehittämisessä. Kanadassa jo vuosikymmeniä asunut, suomalaistaustainen bloggaaja Tuija Seipell kirjoittaa artikkelissaan siitä, miten maailmalla sanasta "arktinen" ei tule niinkään mieleen maantieteellinen sijainti, vaan pääpaino on enemmänkin alueen ominaispiirteissä, kuten esimerkiksi eksoottiselta kuulostavissa lämpötilan vaihteluissa ja alueelle tyypillisissä elämäntavoissa. "It is an adjective, a feel, a gut reaction, an emotionally charged assumption." (Seipell 2012)

 Tutustu tarkemmin Arctic Design. Opening the Discussion. -teokseen täällä

Tervetuloa seuraamaan arktisen kuosimalliston syntyä!

Olen Laura Laivamaa, Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan sisustus- ja tekstiilimuotoilun oppiaineen maisteriopiskelija. Minulla on myös teollisen muotoilijan (TaM) tutkinto samasta yliopistosta. (Tutustu Lapin yliopistoon täällä.) 

Tämä blogi on osa pro gradu -tutkielmaani. Tutkin työssäni arktisuuden visuaalista ilmenemistä erityisesti tekstiilituotteissa. Taiteellisen osion tuloksena syntyy kolmen kuosin mallisto Lapuan Kankurit Oy:lle. Kuosimalliston teemana tulee olemaan pohjoisuus ja arktisuus. Kuosimalliston kuoseja on tarkoitus soveltaa pellavasta ja villasta valmistettaviin keittiö- ja sisustustekstiileihin. Malliston suunnittelu pohjautuu tutkimukselliseen osioon. (Tutustu Lapuan Kankureihin täällä)

Blogin tehtävä projektissa on tuottaa tietoa tutkimukseeni. Toivon vilkasta keskustelua arktisuudesta ja pohjoisuudesta: miten ne näkyvät (tai voisivat näkyä) tekstiileissä, erityisesti kuoseissa. Tulen käyttämään keskusteluja osana pro gradu -tutkielmani aineistoa. Lisäksi pääset kurkistamaan suunnitteluprosessini vaiheita ja näkemään vilauksia tulevasta.

Blogin päivittymistä voit seurata helposti joko liittymällä blogin lukijaksi (tarvitset omat tunnukset Bloggeriin) tai seuraamalla Lapuan Kankureiden Facebook-sivua. Aktiivisten keskustelijoiden kesken arvotaan kesäkuun alussa 3kpl 100€:n arvoista lahjakorttia Lapuan Kankureiden verkkokauppaan. Olet mukana arvonnassa, kun osallistut keskusteluun kommentoimalla tekstejäni joko omalla nimelläsi tai tunnistettavalla, blogin olemassaolon ajan samana pysyvällä nimimerkillä. Jokainen kommenttisi on yhtä kuin yksi arpa, eli omalla aktiivisuudellasi voit lisätä mahdollisuuksiasi voittaa!

Aluksi pyydän sinua kertomaan, millaisia mielikuvia sinulla on pohjoisuuteen ja arktisuuteen liittyvistä tekstiileistä? Jolkottelevatko kuoseissa porot vai syntyykö pohjoisen tunnelma jostain muusta? Jos, niin mistä?

Inspiraatiokuvaksi Sawako Uran Marimekon kevään 2012 mallistossa lanseerattu "Tunturipöllö" -kuosi:

Kuva täältä. Lisätietoa kuosista ja suunnittelijasta esimerkiksi täältä.