 |
| Kuva täältä. |
Arktisella alueella on monia määritelmiä, samoin
on muotoilun käsitteen laita. Arktinen muotoilu ei siis ole itsestään selvä
käsite. Edellisessä postauksessa lyhyesti esittelemäni teos ”Arctic Design.
Opening the Discussion.” avaa käsitteen määrittelyyn liittyvää keskustelua.
Mikäli haluat perehtyä teokseen tarkemmin, löytyy se täältä.
Edellä mainittuun teokseen perehdyttyäni jäin
pohtimaan arktisen designin määritelmää, tai pikemminkin monia mahdollisuuksia
sen määrittämiselle. Haastattelin muutamia aiheen parissa toimivia henkilöitä,
mutta myös henkilöitä, joiden työt itse mielsin jollain tavalla ”arktisiksi tai
pohjoisiksi”. Nämä keskustelut olivat omiaan avartamaan ajatuksiani aiheen
suhteen. Pohdin totta kai arktista muotoilua oman muotoilutehtäväni kautta, ja
tästä näkökulmasta mielenkiintoisia näkökulmia arktisen muotoilun
määrittelemiseksi löytyi useita. Arktinen muotoilu voi olla muotoilua arktista
varten, sisältäen ajatuksen arvolatauksesta: muotoiluprosessi on vastuullinen,
ja prosessin lopputulema (tuote, palvelu…) on jollain lailla aluetta
hyödyttävä.
Lapuan Kankureiden lähteminen projektini
asiakasyritykseksi nojaa osaltaan näihin samoihin perusteluihin. Yritys kokee
koko Suomen edustavan maailmanlaajuisesti ja vientimarkkinoilla arktisuutta,
lisäksi suomalaiselta valmistajalta usein toivotaan arktista designia esiin
tuovaa mallistoa. Lapuan Kankurit pystyy monipuolisen jacquard- ja
kutomisosaamisensa kautta olemaan kulttuuritoimija, joka voi tuottaa arktiselle
alueelle ominaisia tekstiilituotteita pieninäkin sarjoina. Yritys haluaa
osaltaan tarjota pohjoisen matkamuistomyymälöihin vastuullisesti tuotettuja
kotimaisia tekstiilejä.
 |
Arktinen muotoilu voi olla myös arktisella
alueella tapahtuvaa muotoilua. Tähänkin määritteeseen projektini sopii, koska
suunnittelutyö tapahtuu täällä Napapiirin tuntumassa. Kolmas määrite, joka
haastatteluissa nousi esille oli se, että muotoiluprosessin lopputulemana voi olla
arktinen tuote, riippumatta siitä, missä se on tehty, tai kuka sen
suunnittelija on. Haastateltavani korostivat myös sitä, ettei arktinen muotoilu
saa olla liian sitova määrite, esimerkiksi muotoilijapersoonaa saattaa
rajoittaa määrittely ”pohjoisen muotoilija” tai ”arktinen muotoilija”.
Viimeksi mainittuun liittyy keskustelu pohjoisesta
taiteesta. Lapin yliopiston yhteisölehti Kide käy läpi arktisen muotoilun
tematiikan kannalta tutun kuuloisia teemoja tämän vuoden ensimmäisessä
numerossaan. ”Työväline, voimavara vai hirttosilmukka” –otsikon alla
rovaniemeläinen kuvataiteilija Kalle Lampela ja pohjoisen taidehistorian
professori Tuija Hautala-Hirvioja pohtivat pohjoista taidetta ja sen
määritettä. Tuija Hautala-Hirviojan mukaan pohjoinen taidehistoria laajasti
ymmärrettynä pitää sisällään Pohjois-Suomen kuvataiteen, muotoilun ja
arkkitehtuurin, sekä pohjoisessa tehdyn, pohjoista kommentoivan ja pohjoisesta
kotoisin olevien tekijöiden taiteellisen toiminnan. Näin ollen pohjoiseksi
taiteeksi (ja muotoiluksi) voidaan mieltää niin pohjoisessa tehty kuin
pohjoista kommentoiva taide (muotoilu). Teoksen tai muotoilutuotteen aihe voi
olla universaali, mutta sen tekopaikka, värimaailma tai jokin yksityiskohta
liittää sen pohjoiseen kontekstiin. (Lapin yliopiston yhteisölehti Kide 1/2013)
Kiinnostavia linkkejä liittyen arktiseen
alueeseen, arktiseen alueeseen liittyvään tutkimukseen ja arktiseen muotoiluun:
Mitä sinun mielestäsi arktinen muotoilu voi olla? Onko se näitä listaamiani asioita, vai vielä jotain muuta?
3 kommenttia:
Arktisen muotoilun olen ymmärtänyt yksinkertaisena, alkukantaisuudesta ponnistavana muotokielenä. Se on sellaista muotoilua, mikä tulee arktisista olosuhteista. Luonnon olosuhteet säätelevät arktisilla alueilla eläviä. Pitäisin arktisuuden erillään alkuperäiskansoista, vaikkakin se on paljon sitäkin. Alkuperäiskansoilla on vahvat kulttuurit ja symbolit, ja alkuperäiskansoihin kuulumattomat saattavat nähdä nämä elementit kliseinä tai saatamme käyttää niitä väärin. Näkisin arktisessa muotoilussa enemmänkin samoja tunnuspiirteitä kuin skandinaavisessa muotoilussa. Tulee mieleen yksinkertainen autiotupa tunturissa. Siellä muotokieli ja sisustus on yksinkertaista, kaikki siellä oleva on tarpeellista, miltei välttämätöntä. Arktinen muotoilu on kaikille sopivaa, ja sen käytettävyys on helppolukuista. Kuosisuunnittelussa se on yksinkertaistettua. Muotokieli ja värimaailma kumpuaa usein luonnosta, mutta voisiko se olla myös neonväristä?
Mikä on siis skandinaavisen ja arktisen muotoilun ero ? mikä tekee muotoilusta arktisen ? Ehkä ne ovat kuitenkin sellaisia elementtejä, joihin törmäämme useammin pohjoisessa kuin etelässä... ?
Hei liisaannukka ja anonyymi, kiitos kommenteistanne. Tervetuloa mukaan! (Anonyymi, jätätkö itsestäsi jonkin nimimerkin, niin osallistut 100€:n lahjakortin arvontaan kesäkuun alussa. Lahjakortin voi käyttää Lapuan Kankureiden verkkokaupassa.)
Itselleni arktisen muotoilun määrittely tuntuu olevan sitä haastavampaa, mitä enemmän siihen perehdyn. Se tuntuu kaihtavan määrittelyjä.. Itselleni olen perustellut arktista muotoilua niin, että se on osa sekä skandinaavista että suomalaista muotoiluperinnettä, mutta sisältää lisäksi pohjoisen ulottuvuuden voimakkaan korostamisen. Tämä "lisä" näkyy siinä, että arktinen muotoilu voi olla brändin rakentamisen työkalu, se voi olla yksi osa esimerkiksi Lapin brändiä (http://www.lappi.fi/lappi-brandi)...tähän liittyvä mielenkiintoinen kysymys onkin se, voiko arktista muotoilua edes rajata alueellisesti? Mitä mieltä olette? Määrite kaipaa joitain rajoitteita ollakseen hallittavissa ja käsitettävissä, mutta mitä ne voivat olla?
Lähetä kommentti