11.5.2013

Näkökulmia arktiseen muotoiluun / jatkuu...

Arktisen alueen rajat voidaan määritellä usein eri tavoin: esimerkiksi lämpötilan, metsänrajan, ikiroudan, merijään, napapiirin ja erilaisten poliittisten sopimusten mukaan. Mikäli määritellään lämpötilan mukaan, arktisia ovat alueet joiden keskilämpötila kesäkuussa ei ylitä +10oC. Metsänraja seuraa ilmastovyöhykettä, missä kohtaavat kylmät arktiset ilmamassat ja lämpimät eteläiset ilmamassat. Metsänrajan mukaan määriteltynä arktinen alue alkaa metsän ja pohjoisen puuttoman tundran väliseltä vaihettumisvyöhykkeeltä. Arktisen alueen rajana voidaan pitää myös jatkuvan ikiroudan rajaa. Merialuilla meren talvisen jääpeitteen kesto määrittää arktisen alueen rajaa. Poliittiset rajaukset vaihtelevat rajaajan ja tarkoituksen mukaan. CAFF:in eli Arktisen kasvillisuuden ja eläimistön suojeluhjelman rajaus on eräs tyypillisimmin käytetyistä. Suomen tapauksessa (esimerkiksi kansainvälisessä yhteistyössä) arktinen alue rajataan napapiirin pohjoispuoliseksi osaksi Lapin lääniä, vaikka luonnontieteellisesti tämä alue on  niin kutsuttua subarktista aluetta. (Lähde: täällä)

Kuva täältä.

Arktisella alueella on monia määritelmiä, samoin on muotoilun käsitteen laita. Arktinen muotoilu ei siis ole itsestään selvä käsite. Edellisessä postauksessa lyhyesti esittelemäni teos ”Arctic Design. Opening the Discussion.” avaa käsitteen määrittelyyn liittyvää keskustelua. Mikäli haluat perehtyä teokseen tarkemmin, löytyy se täältä.

Edellä mainittuun teokseen perehdyttyäni jäin pohtimaan arktisen designin määritelmää, tai pikemminkin monia mahdollisuuksia sen määrittämiselle. Haastattelin muutamia aiheen parissa toimivia henkilöitä, mutta myös henkilöitä, joiden työt itse mielsin jollain tavalla ”arktisiksi tai pohjoisiksi”. Nämä keskustelut olivat omiaan avartamaan ajatuksiani aiheen suhteen. Pohdin totta kai arktista muotoilua oman muotoilutehtäväni kautta, ja tästä näkökulmasta mielenkiintoisia näkökulmia arktisen muotoilun määrittelemiseksi löytyi useita. Arktinen muotoilu voi olla muotoilua arktista varten, sisältäen ajatuksen arvolatauksesta: muotoiluprosessi on vastuullinen, ja prosessin lopputulema (tuote, palvelu…) on jollain lailla aluetta hyödyttävä.

Lapuan Kankureiden lähteminen projektini asiakasyritykseksi nojaa osaltaan näihin samoihin perusteluihin. Yritys kokee koko Suomen edustavan maailmanlaajuisesti ja vientimarkkinoilla arktisuutta, lisäksi suomalaiselta valmistajalta usein toivotaan arktista designia esiin tuovaa mallistoa. Lapuan Kankurit pystyy monipuolisen jacquard- ja kutomisosaamisensa kautta olemaan kulttuuritoimija, joka voi tuottaa arktiselle alueelle ominaisia tekstiilituotteita pieninäkin sarjoina. Yritys haluaa osaltaan tarjota pohjoisen matkamuistomyymälöihin vastuullisesti tuotettuja kotimaisia tekstiilejä.



Arktinen muotoilu voi olla myös arktisella alueella tapahtuvaa muotoilua. Tähänkin määritteeseen projektini sopii, koska suunnittelutyö tapahtuu täällä Napapiirin tuntumassa. Kolmas määrite, joka haastatteluissa nousi esille oli se, että muotoiluprosessin lopputulemana voi olla arktinen tuote, riippumatta siitä, missä se on tehty, tai kuka sen suunnittelija on. Haastateltavani korostivat myös sitä, ettei arktinen muotoilu saa olla liian sitova määrite, esimerkiksi muotoilijapersoonaa saattaa rajoittaa määrittely ”pohjoisen muotoilija” tai ”arktinen muotoilija”.

Viimeksi mainittuun liittyy keskustelu pohjoisesta taiteesta. Lapin yliopiston yhteisölehti Kide käy läpi arktisen muotoilun tematiikan kannalta tutun kuuloisia teemoja tämän vuoden ensimmäisessä numerossaan. ”Työväline, voimavara vai hirttosilmukka” –otsikon alla rovaniemeläinen kuvataiteilija Kalle Lampela ja pohjoisen taidehistorian professori Tuija Hautala-Hirvioja pohtivat pohjoista taidetta ja sen määritettä. Tuija Hautala-Hirviojan mukaan pohjoinen taidehistoria laajasti ymmärrettynä pitää sisällään Pohjois-Suomen kuvataiteen, muotoilun ja arkkitehtuurin, sekä pohjoisessa tehdyn, pohjoista kommentoivan ja pohjoisesta kotoisin olevien tekijöiden taiteellisen toiminnan. Näin ollen pohjoiseksi taiteeksi (ja muotoiluksi) voidaan mieltää niin pohjoisessa tehty kuin pohjoista kommentoiva taide (muotoilu). Teoksen tai muotoilutuotteen aihe voi olla universaali, mutta sen tekopaikka, värimaailma tai jokin yksityiskohta liittää sen pohjoiseen kontekstiin. (Lapin yliopiston yhteisölehti Kide 1/2013)

Kiinnostavia linkkejä liittyen arktiseen alueeseen, arktiseen alueeseen liittyvään tutkimukseen ja arktiseen muotoiluun:




Mitä sinun mielestäsi arktinen muotoilu voi olla? Onko se näitä listaamiani asioita, vai vielä jotain muuta?






3 kommenttia:

Liisaannukka kirjoitti...

Arktisen muotoilun olen ymmärtänyt yksinkertaisena, alkukantaisuudesta ponnistavana muotokielenä. Se on sellaista muotoilua, mikä tulee arktisista olosuhteista. Luonnon olosuhteet säätelevät arktisilla alueilla eläviä. Pitäisin arktisuuden erillään alkuperäiskansoista, vaikkakin se on paljon sitäkin. Alkuperäiskansoilla on vahvat kulttuurit ja symbolit, ja alkuperäiskansoihin kuulumattomat saattavat nähdä nämä elementit kliseinä tai saatamme käyttää niitä väärin. Näkisin arktisessa muotoilussa enemmänkin samoja tunnuspiirteitä kuin skandinaavisessa muotoilussa. Tulee mieleen yksinkertainen autiotupa tunturissa. Siellä muotokieli ja sisustus on yksinkertaista, kaikki siellä oleva on tarpeellista, miltei välttämätöntä. Arktinen muotoilu on kaikille sopivaa, ja sen käytettävyys on helppolukuista. Kuosisuunnittelussa se on yksinkertaistettua. Muotokieli ja värimaailma kumpuaa usein luonnosta, mutta voisiko se olla myös neonväristä?

Anonyymi kirjoitti...

Mikä on siis skandinaavisen ja arktisen muotoilun ero ? mikä tekee muotoilusta arktisen ? Ehkä ne ovat kuitenkin sellaisia elementtejä, joihin törmäämme useammin pohjoisessa kuin etelässä... ?

Laura kirjoitti...

Hei liisaannukka ja anonyymi, kiitos kommenteistanne. Tervetuloa mukaan! (Anonyymi, jätätkö itsestäsi jonkin nimimerkin, niin osallistut 100€:n lahjakortin arvontaan kesäkuun alussa. Lahjakortin voi käyttää Lapuan Kankureiden verkkokaupassa.)

Itselleni arktisen muotoilun määrittely tuntuu olevan sitä haastavampaa, mitä enemmän siihen perehdyn. Se tuntuu kaihtavan määrittelyjä.. Itselleni olen perustellut arktista muotoilua niin, että se on osa sekä skandinaavista että suomalaista muotoiluperinnettä, mutta sisältää lisäksi pohjoisen ulottuvuuden voimakkaan korostamisen. Tämä "lisä" näkyy siinä, että arktinen muotoilu voi olla brändin rakentamisen työkalu, se voi olla yksi osa esimerkiksi Lapin brändiä (http://www.lappi.fi/lappi-brandi)...tähän liittyvä mielenkiintoinen kysymys onkin se, voiko arktista muotoilua edes rajata alueellisesti? Mitä mieltä olette? Määrite kaipaa joitain rajoitteita ollakseen hallittavissa ja käsitettävissä, mutta mitä ne voivat olla?